Blogitauoissani tuntuu olevan kantava teema, nimittäin uuden asian kanssa paluu. Viimeksi taisi olla metallilangan virkkaus ja nyt jotain yleisesti hyvin vanhaa, mutta mulle ihan uutta. Nimittäin skräppäys.
Sanovat, että lapsen syntymä on yleisin syy aloittaa askartelu. Ei käynyt niin ensimmäisen kohdalla, silloin heiluivat puikot ja virkkuukoukut, mutta nyt, kun toinen syntyi ja kasvaa, on tullut innostus tallettaa elämää paperille.
Lisäksi korttiaskartelussa alkoi hieman harmittaa se, että itselle ei jää muistoksi saajan hyvän mielen lisäksi kuin kuva tekeleestä. Ajattelin, että olisi kiva saada omiin arkistoihin kättensä jälkiä, jotian konkreettista, mitä hypistellä.
Tältä pohjalta lähdettiin ja loppua ei innostukselle näy.
Tässäpä siis elämäni ensimmäinen layout, leiska, skräppisivu.
Siinä minä ja esikoinen, 4,5 vuotta sitten siinä ihanassa vauvan tuoksuisessa kuplassa.
Ihanaa! Ensimmäinen sivu <3 Montaa montaa uutta toivotellen ensimmäisen sivunsa viitisen vuotta sitten tehnyt ja sille tielle jäänyt :)
ReplyDelete